Välillä on näitä öitä, jolloin uni ei vain tahdo tulla. Nukkumatti on heittänyt hiekat kaikkien muiden silmille paitsi minun. Minun silmissäni kirvelevät vain keväiset siitepölyt. Minä vuoroin pyörin sängyssä kuin puolukka ja välillä vaeltelen kohti vessaa, käyn keittiössä juomassa tai päädyn vähäksi aikaa sohvalle hengailemaan.
Mielessä vain pyörii niin paljon asioita, ettei uni tule. Ja sitten mieleen alkaa pulpahdella hyviä ideoita blogiteksteistä, huomenna hoidettavista asioista, kirppikselle vietävistä tavaroista, kesken olevista kirjoista jne. Välillä ojennan käteni kohti yöpöydällä olevaa puhelinta, naputan mielessä pyöriviä juttuja ylös muistiinpanoihin. Lähden sittenkin hetkeksi olohuoneen sohvalle, haen lasin maitoa ja avaan tablettini. Tiedän: näin ei saisi tehdä. Se sininen valo ei auta unen saamisessa...
Saan päähäni käydä kurkkaamassa onko kukaan käynyt katsomassa viimeisintä postaustani ja järkytyn: mitä ihmettä, viimeisin postaukseni on saanut eilen käsittämättömän paljon katsojia! Neljä kertaa enemmän kuin parhaan päiväni saldo tähän mennessä! Huomaan, että joku ihana lukijani on ilmeisesti linkittänyt Saara Aaltoa katsomassa Hartwall Arenalla -postaukseni Facebookiin, josta postaukselleni on valunut paljon lukijoita. Kiitos sinulle, kuka oletkaan!
Nyt suljen tablettini ja menen tyytyväisenä nukkumaan. Hyvää yötä maailma, huomenna aurinko nousee taas!
Voih, onpa ikävää tuo unettomuus! Mutta todella sujuvaa tekstiä siellä siltikin syntyy. Täytyypäs tulla toistenkin lueskelemaan juttujasi ja parempia öitä toivotan sinne :)
VastaaPoistaKiitos Iida Emilia! Eiköhän sitä ensi yönä nukuta taas paremmin :)
Poista