Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kevät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kevät. Näytä kaikki tekstit

tiistai 2. toukokuuta 2017

Vauhdikas paluu arkeen

Heräsin tänään siihen, että vieressäni pötköttävä ekaluokkalainen kuiskasi korvaani Äiti, paljonko kello on? Käännyin ottamaan kännykän yöpöydältä ja näin näytöllä ajan 8.57. Aaaargh, nukuimme pommiin!



En ollutkaan vähään aikaan pompannut sängystä yhtä vikkelästi ja juossut vessaan ja pukemaan vaatteita päälleni. Ehdin jopa matkalla kurkistamaan isosiskon huoneeseen, jossa tyttö tyynen rauhallisesti pelaili läppärillään, vaikka hänenkin piti olla jo bussipysäkillä. Hirveällä häsellyksellä sain kaikki valmiiksi ja autoon ja ehdin loppujen lopuksi saada tytöt ajoissa koulun pihalle kun viimeiset bussilla tulleet oppilaat olivat vielä kävelemässä kohti luokkiaan. Huh huh.

Sovimme myös teinin kanssa, että jos jonain päivänä sattuu sama uudelleen, hän käy herättämässä minut ja pikkusiskonsa vähän aikaisemmin. Hän oli nimittäin herännyt kahdeksalta, tehnyt aamutoimet ja alkanut sitten pelailla läppärillään.

No, ainakin silmät avautuivat tänään nopeasti.



Mukavaa toukokuun ensimmäistä viikkoa sinullekin!




maanantai 1. toukokuuta 2017

Vappu meni, toukokuu tuli

Vappu saatiin vietettyä mukavan rennoissa tunnelmissa. Herkuttelimme, joimme vähän simaa ja muutakin kuohuvaa ja nautimme kevään juhlasta vaihtelevassa säässä. Eilen oli vielä lunta maassa, mutta tänään oli jo ihanan lämmin päivä. Auringostakin saatiin nauttia ainakin täällä Etelä-Suomessa. Lapset pomppivat trampoliinilla ja ekaluokkalainen hääräsi pitkästä aikaa kavereidensa kanssa leikkimökissä.



Nyt keskitytään sitten kevään kukkasten odotteluun. Toivottavasti kevät pääsee nyt kunnolla vauhtiin kun pääsimme toukokuun puolelle. Tällä hetkellä pihallamme kukkivat vain krookukset, toivottavasti pian saadaan jo muitakin kukkijoita. Viime keväänä syreenipensaani teki ensimmäistä kertaa kukkia. Toivottavasti saan nauttia pihaamme kukinnasta vielä ennen muuttoamme.



Kukoistavaa toukokuuta!

torstai 20. huhtikuuta 2017

Hyvää mieltä ruokakaupasta

Kävin eilen ruokaostoksilla niinkin eksoottisessa paikassa kuin paikallisessa Lidlin myymälässä ja ilahduin sitä värikästä näkyä, joka otti minut vastaan. Suoraan ulko-ovesta sisään päästyäni edessäni oli ihanan värikäs kukkahylly.



Jos tästä näystä ei tule hyvä mieli, niin ei sitten mistään. 

On ihanaa, että nykyään voi poimia kukkakimpun mukaansa ihan ruokakaupasta, koska ainakin minä käyn turhan harvoin kukkakaupassa. No, tietenkin juhliin kimput tulee haettua kukkakaupasta tai puutarhamyymälästä, mutta arkeen saa kivaa piristystä muutamalla eurolla ihan normaalilla kauppareissulla. 

Onko sinulla tapana ostaa usein kotiin kukkia vai tuoko puolisosi sinulle kukkia? Minun mieheni ei kukkien ostamista harrasta, joten ostan niitä itse. Tulee niin hyvä mieli kun koti on siivottu ja pöydällä on kukkia.

Aurinkoista viikonloppua sinulle!


lauantai 15. huhtikuuta 2017

Hyvää pääsiäistä!

Ihanaa pääsiäistä kaikille!



Nyt nautitaan hyvästä ruoasta, herkuista, hyvästä seurasta ja kevään tulosta.




Koristelu hoidettiin jälleen perinteisillä koristeilla. 
Pieni pöytäliina jäi hankkimatta, mutta ehtiihän sen vielä...

Huomatkaa lapseni omin käsin askartelemat pajunkissat. 
Allerginen kun olen, oikeita en voi kotiini tuoda, 
joten lapseni askarteli minulle omat pajunkissat pumpulista ❤️





perjantai 14. huhtikuuta 2017

Helsinki

Vietin pari päivää sitten kaunista kevätpäivää Helsingissä. Se oli oikein virkistävää vaihtelua maalaistytölle. Aurinko paistoi ja lämmitti, oli mukava kuljeskella kaduilla ja katsella ympärilleen kännykkäkameran läpi. Harmitti vähän, ettei tullut parempi kamera mukaan.

Helsinki on kaunis kaupunki. Askeleni veivät rautatieasemalta Kluuvin ja Kaisaniemen kautta Hakaniemeen. Tässä muutama otos reitin varrelta. 

















torstai 13. huhtikuuta 2017

Junassa

Istun junassa, matkalla kohti Helsinkiä. Tänään hoidetaan raha-asioita ja tehdään asuntokaupat! Vihdoinkin palaset loksahtavat paikoilleen ja meillä on pian uusi koti.


Helsinki lähestyy

Keskellä päivää junassa on hyvin rauhallista ja hiljaista. Jokainen etsii itselleen rauhallisen sopen. Useimmat istuvat ajatuksissaan, osalla on kuulokkeet päässään, osa näplää kännykkäänsä. Joku tekee töitä läppärillään. Tunnelma on unelias. Minä ajattelen asuntolainaa ja uuden kodin remontoimista. Kaikki on hyvin tavallista ja rauhallista. Sitten mieleeni yhtäkkiä pulpahtaa Pietarin ja Tukholman terrori-iskut. Silloinkin oli varmasti aivan normaali ja rauhallinen hetki kunnes kaikki muuttui. Pelkäänkö? En oikeastaan. Tunnen vain surua siitä, että joidenkin ihmisten elämät ovat päättyneet varoittamatta ja niin turhaan.

Katselen ikkunasta Keravaa, se vilistää ohi vaihtuen pikkuhiljaa uusiin maisemiin. Aurinko paistaa, ulkona on lämmintä, katupöly ja siitepöly kutittavat silmiäni niin etten voi edes käyttää ripsiväriä. On kevät. Taivas on sininen, pilvet valkoista pumpulia, ihmiset golfaavat kentällä. Minun tekisi mieli torkahtaa hetkeksi.

Pian olen Helsingin vilinässä, minulla on vähän ylimääräistä aikaa ennen pankkiin menoa, ei mitään suunnitelmia. Olo tuntuu hyvin vapaalta ja onnelliselta. Kuvaan keltaisia narsisseja ja Helsinkiä. On kuin olisin lomalla.

Narsissimeri

Näkymä Pitkältäsillalta




tiistai 11. huhtikuuta 2017

Vaatteiden raivausta Konmarin avulla

Nyt se alkoi, omien vaatteiden maritus. Siitä ei ole kauan kun viimeksi poistin turhia vaatteita kaapeistani, mutta nyt otin uuden kierroksen yrittäen samalla miettiä asioita Konmarin opeilla. Tavoitteena on karsia ylimääräiset pois, jotta jäljelle jääviä tulisi käytettyä ja tuleva muuttokuorma kevenisi turhien vaatteiden osalta. 

Ensin kumosin kaikki vaatteeni sängylleni ja järkytyin tästä vaatevuoresta. Mukaan oli haalittu paitsi makuuhuoneen kaapeissa olleet vaatteet, myös eteisestä ja vaatehuoneesta löytyvät vaatteet. Kenkiin en vielä koskenut, ne saavat jäädä toiseen kertaan. 

Aloitusvaihe

Vaatteien karsiminen sujui yllättävän helposti ja jos jokin vaate päätyi poistettavien kasaan, sieltä ei ollut enää paluuta takaisin. Jos aloin hieman epäröidä, kyselin itseltäni miksi kyseinen vaate pitäisi säästää, vaikken edes erikoisemmin pidä siitä. Syyksi tarjosin yleensä sitä, että kun parempaakaan vastaavaa ei ole, säästän tämän. Seuraavaksi mietin, olenko edes käyttänyt kyseistä vaatetta aikoihin, jolloin vastaus oli yleensä kieltävä. Ja hups heijaa, siinä vaiheessa vaate päätyi poistettavien kasaan.

Tämän verran sain karsittua
Jaoin pois lähtevät vaatteet kolmeen kassiin: kierrätyskeskukseen lähtevät, kirppikselle päätyvät ja roskikseen menevät. Nyt täytyykin sitten varata taas uusi kirppispöytä lähiaikoina.

Ilmavampi sijoittelu
Vaatekaappi näytti karsimisen jälkeen mukavan ilmavalta. Nyt jäljelle jääneet käyttövaatteet löytää huomattavasti paremmin kuin ennen.

Henkarivaatteet karsimisen jälkeen

Henkareita jäi jäljelle melko monta, koska säilytän vaatteita mielummin henkareissa kuin viikattuna. Täältäkin lähti kuitenkin monta turhaa vaatetta maailmalle. Pahoittelen valokuvien laatua, räpsin kuvat kännykälläni huonossa valaistuksessa. En millään malttanut kaivella kameraani esiin kun oli kiire saada asioita aikaan...

Nyt olen kyllä erittäin tyytyväinen itseeni!

torstai 30. maaliskuuta 2017

Pitkät jäähyväiset puutarhalle

Olen jo jonkin aikaa jättänyt hyvästejä puutarhalleni, koska muutto toiseen osoitteeseen on tulossa. Nyt on asuntomme kosteusmittaukset tehty ja kaupat sovittu. Kesällä me vaihdamme maisemaa.

Ensimmäisiä hyvästejä pihalleni jätin jo viime kesänä. Huomasin hoitavani pihaa vähemmän intohimoisesti kuin ennen. Katselimme jo ympärillemme ja mietimme, minne suuntaisimme seuraavaksi. Ei siinä enää jaksanut kitkeä niin innolla kuin ennen. Moni asia jäi vähän kesken. Olin suunnitellut uudistavani kukkapenkkejä, mutta se jäi, koska ajatukset olivat jo tulevassa. 

Seuraavaksi koin haikeutta syksyllä laittaessani kukkapenkkejä talvikuntoon. Riivin ruohotuppoja ja pieniä rikkaruohoja perennojen seasta kun kyynelet nousivat silmiini. Minun oli pakko jättää työ kesken ja mennä sisälle suremaan. Piha, joka oli ollut omani lähes kymmenen vuotta olisi pian jonkun muun. 


Rakas pionini
Suhtaudun muuttoon positiivisesti, mutta pientä haikeutta on silti ilmassa. Kaikki istuttamani kasvit jatkavat elämäänsä jonkun toisen hoidossa. Rakkaat kevään sipulikasvini, pionini, ritarinkannukseni ja kulleroni, pihalla kasvavat metsämansikat ja syreenit. Kaikki jäävät muistoihini. Lasteni leikkimökissä ja hiekkalaatikolla leikkivät uudet lapset. Joku muu poimii karviaisia minun pensaastani. Terassilla grillaa uusi perhe.

Puutarhasta on ollut paljon iloa ja lohtua silloin kun on ollut vaikeaa. Mullan kanssa puuhaileminen on piristänyt mieltäni masennuksenkin aikana. Se on saanut ajatukseni pois ikävistä asioista. Olen kiitolllinen kaikesta siitä, mitä olen näinä vuosina saanut kokea. Sen alkuvuosien nurmipihan, johon kaivoimme kuoppia puille ja pensaille. Syvän ja pitkän montun, jonka täytimme mullalla ja johon aloin istuttaa perennoja. Kasvit, jotka eivät menestyneet ja ne, jotka kukoistivat. Surkean pienen pensasaidan alun, jonka kasvua odotimme vuodesta toiseen, kunnes se pääsi kunnon vauhtiin.


Krookukset kukassa

Vielä on muutama kuukausi aikaa jättää jäähyväisiä ja pikkuhiljaa alkaa myös suunnitella, mitä uudella rivitalopihallamme alkaa tapahtua. 



torstai 23. maaliskuuta 2017

Lisätienestiä kirpputorilta

Aurinko lämmittää jo ihanasti ja talvivaatteet alkavat tuntua jo ihan liian lämpimiltä. Niinpä olen vähän kerrallaan kaivellut esille sekä omia että lasten välikausivaatteita. Tämä on yleensä varsin ahdistavaa aikaa minulle, koska päivisin on tosi lämmintä ja märkää, yöllä taas pakkasta, joten kaikki mahdolliset vaatteet on pidettävä levällään eteisessä ja kodinhoitohuoneessa siltä varalta että takatalvi iskeekin vielä. Seuraavaksi esiin pitäisi kaivaa myös kenkiä. Onneksi sentään luistimet ja monot saa jo laittaa pois täällä Etelä-Suomessa.

Samassa myllerryksessä sain sitten vielä aikaiseksi käydä varaamassa itselleni kirpputoripöydän kahdeksi viikoksi. Joten nyt on sitten talo sekaisin ja huolella. Aamupäivä on mennyt tavaraa hinnoitellessa ja laatikoihin ja Ikean kasseihin pakatessa. Meille tarpeettomia astioita, kirjoja ja koriste-esineitä löytyy kasapäin, samoin lapsille pieneksi jääneitä vaatteita. Leluista käymme vielä neuvotteluja niiden omistajien kanssa. Ilmeisesti ainakin Lego Friendsit lähtevät jo myyntiin, sillä kukaan ei leiki niillä.


Molemmat lapseni ovat venyneet pituutta talven aikana, joten uusia vaatteita tarvitaan taas. Onneksi molemmat saivat äidiltäni joululahjaksi vaatekaupan lahjakortit, joten pian pääsemme ostoksille. Olen myös metsästänyt tytöille jonkin verran vaatteita myös kirpputoreilta. Toistaiseksi nekin ovat kelvanneet, saa nähdä kuinka kauan. 

Toivon, että kauppa käy hyvin pöydässäni, sillä lisätulot ovat näin työttömänä ollessa tarpeen. Toivon myös pääseväni eroon mahdollisimman monesta tavarasta, sillä kotimme on myynnissä ja toivottavasti muutto häämöttää edessäpäin.

Kuvaa en viitsi tästä kaaoksesta ottaa, joten laitetaan tähän mielummin kuva parin päivän takaa. Harvinainen näky kun hyllynkulmalla ole kenenkään hiusharjaa, hiuslenkkejä, avaimia, ruuvimeisseliä yms. sälää. Ne ylimääräiset sälät kun ottavat silloin tällöin päähän erästä asetelmiaan virittelevää äitiä...



Pala eteistä

Vielä kun jaksaisin lähteä penkomaan ulkovarastoakin, sieltäkin löytyy varmasti yhtä sun toista tarpeetonta alkaen vanhoista turvaistuimista...

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kevättä kohti - kukkia ja porkkanasosekeittoa

Lits läts, piha alkaa olla aika märkä. Siellä täällä on loskaa ja jäätä, muualla isoja lätäköitä. Kevät on täällä! Piha ei houkuttele ottamaan valokuvia vielä, joten nyt on aika räpsiä kuvia ihanista kevään kukista sisätiloissa. Kävin perjantaina puutarhalla aikomuksenani hakea pari narsissiruukkua, mutta mukaan tarttui muutakin. Helmililjat ovat ihanan keväisiä, jaloleinikki puolestaan tuo jo kesäfiilistä kotiin.





Päätin tänään haastaa itseni tekemään ruokaa mahdollisimman pitkälle niistä aineksista, joita löytyy jo kaapeista ja pakastimen uumenista. Tuleepahan samalla siivottua varastoja ja säästettyä hieman rahaakin näin loppukuusta.

Löysin pakastimesta kilon pussin Kasvisgallerian porkkanasosetta ja päätin tehdä siitä porkkanakeittoa. Hmm... mitä jääkaapista löytyisikään, vajaa rasia Philadelphia-tuorejuustoa ja Flora Kevyt ja paksu -ruokakermaa. Ripaus kuivattua valkosipulirouhetta ja sipulirouhetta, suolaa ja timjamia sekä hieman vettä ja siinä se sitten oli: ihanan aurinkoinen keitto. Ei kun syömään.


porkkanakeitto ja timjamiruukku
Tässä vielä pikainen resepti:

Pirteä porkkanasosekeitto

1 kg valmista Kasvisgallerian porkkanasosetta
3 dl vettä
n.150 g maustamatonta Philadelphia-sulatejuustoa
1 purkki eli 2,5 dl Flora Ruoka kevyt ja paksu 4% ruokakermaa

mausteeksi:
1 rkl kuivattua sipulirouhetta
1 tl kuivattua valkosipulirouhetta
1 tl suolaa
1 tl kuivattua timjamia

Kiehautin keiton nopeasti ja ripottelin valmiin keiton päälle tuoretta timjamia. Tuoksuu ihanalle!

Lautasellinen aurinkoa