Juhannustunnelmia

Kyllä Suomen kesä osaa olla ihanaa aikaa. Tänäänkin on nähty monenlaista säätä, pientä tihkusadetta ja harmaa taivas, sitten kunnon kuurosade, joka meni pois yhtä nopeasti kuin oli tullutkin ja loppupäivä nautittiin taas kauniista auringonpaisteesta. Luonto on näyttänyt monet kasvonsa ja kaikki ovat olleet kauniita. Edes sade ei harmittanut, koska tiesin sen menevän pian ohi.

Koska kukaan ei ole vielä älähtänyt jatkuvasta pionien kuvien postaamisesta, tässä jälleen yksi otos. Pioni on kukkien kaunotar, ei sille mitään voi. Niiden määrää pitää kyllä kasvattaa meidän pihalla reilusti. Harmin paikka, että tämä kaunotar teki tänä vuonna vain kolme nuppua. Viime vuoden kukinta oli runsaampi. Nyt täytyy räpsiä paljon kuvia, jotta selviää taas seuraavaan kesään saakka.

Tänään mopo lähti käsistä ihanien luonnonkukkien kanssa. Perheen kolmen sukupolven naiset keräsivät yhdessä kukkia ja kuinka ollakaan, isoja kimppuja tuli poimittua monta, niin kotiin kuin mummolaankin. Kotoa taitaa löytyä neljä! Päivän tohinoissa kimput jäivät kuvaamatta, äsken oli ihan pakko asetella yksi kimpuista terassin kaiteelle ja napata siitä kuva. Harvemmin sitä tulee ulkokuvia näpsittyä iltayhdentoista jälkeen :) Luonnonkukkakimput ovat tähän aikaan vuodesta aivan ihania, onneksi hyviä poimintapaikkoja löytyy läheltä kotiamme. 

Tänään alettiin jo hieman tarkennella lomasuunnitelmiakin, heinäkuussa sitä sitten lähdetään kotimaata kiertelemään. Aluksi lähdemme kokeilemaan karavaanarielämää, edellisestä reissusta onkin jo kulunut yli neljännesvuosisata ja silloin en todellakaan päässyt vielä rattiin (saa nähdä päästetäänkö minua vieläkään). Olemme vuokranneet viikoksi asuntovaunun ajatuksenamme testailla, voisiko se olla meidän perheen juttu tulevinakin kesinä. Onneksi kokeneempi ystäväperhe lähtee mukaamme meitä keltanokkia valistamaan ja leirintäalueetkin ovat kehittyneet 80-luvun hiekkaista mäntymetsää, mutapohjainen lampi, järjettömästi hyttysiä ja puucee -ajoista huomattavasti viihtyisämpään suuntaan. Loppuloma reissataan sitten mökeillä ja sukulaisten luona kierrellen. Sellaista rentoa menoa on siis suunnitteilla, saa nähdä miten rentoa se sitten oikeasti onkaan... Täytyy vaan toivoa, ettei pinnani ala kiristymään pitkillä automatkoilla perheen kanssa ja camping-olosuhteissa elellessä. Onneksi ei kuitenkaan lähdetä ihan teltan kanssa liikenteeseen :)

Tässä vielä nuoren esiintyjämme taidonnäytettä iltapäivältä. Hän asetteli isälleen, minulle ja isovanhemmilleen tuolit riviin terassille, jakoi jokaiselle apilankukan ja basilikanlehden ja lähti esiintymään trampalle. Väliajalla hän tarjoili kahvia ja pullaa leikkimökin astioista ja sen jälkeen esitti vielä toisen puoliajan ohjelman. Selvää yrittäjähenkeä ilmassa :)

Ai niin, olen muuten päässyt jalkatuesta ja kepeistä eroon. Olen niin onnellinen! Onhan se polvi vielä vähän oudon tuntuinen, mutta eiköhän tämä tästä. Nyt täytyy aloittaa varovasti pienet kävelylenkit...

Mukavaa sunnuntaita!